Sana Säätiö
Jaa tämä sivu



THE

SANA

Vol 23 MAY 1916 No 2

Tekijänoikeus 1916, HW PERCIVAL

KASVAT, JOITA EI KOSKAAN KOSKAAN KOSKEVAT MEHÄT

(Jatkui)
Kirous ja siunaus

KIRJOITTAMINEN on yhteyden luominen, jonka kautta luonnon aaveet voivat aiheuttaa tiettyjen pahojen seuraamisen ja laskeutua kirotun kohteeksi. Kirous johtaa usein sellaisen olennon luomiseen, joka kutsuu alas ja laskeutuu kirottuihin joko oman tekemisensä pahoihin tai pahoihin, joiden kanssa häntä kirottava voi kärsiä. Jos kirous julistetaan, se ei ole tehokas sitä vastaan, jota vastaan ​​se kiristetään, mutta se kumoaa sen, joka kiroo, ellei kirottu ole antanut kirojalle oikeuden vaikuttaa häneen. Tämä oikeus ja myös valta annetaan jollain kiroilijalle tai jollekin kolmannelle henkilölle vahingollisesta toiminnasta. Kiristin voi olla vain instrumentti, jonka kautta vetoomukset vedetään alas väärin tehneelle. Isän ja etenkin äidin kirous on pahaen ja voimakas, jos se heitetään pahalle lapselle. Kirous on niin suora ja voimakas vanhemman ja lapsen veren ja astraalisten siteiden takia. Samoin lapsen kiroukseen vanhempaa kohtaan, joka on väärin sitä käyttänyt ja sorron takia, voi olla seurauksena haastavista tuloksista. Hylätyn tytön kirous rakkauttaan vastaan, joka on rikkonut temppunsa, voi todellakin saada pilaansa hänelle.

Kirouksen voima piilee sen keskittymisessä monien pahojen lyhyeen tilaan, jotka tavallisissa asioissa jakautuisivat ja kohdattavat paljon pidemmän ajanjakson ajanjakson ajan, nimittäin sellaisen, joka ulottuu koko elämän tai useita ihmishenkiä, ja mikä pahuus menettäisi heidän puristusvoimansa. Kun kirouksen lausua oikein henkilö, jolla on luonnollisesti tai jolle pahantekijä on antanut voiman vetää nämä pahat yhteen ja kiinnittää ne häneen ja laskea ne hänen päällensä, sitten kirottuaan, on kauhea kohtalo.

Lähes jokainen mies tarjoaa elämänsä aikana tarpeeksi materiaalia kirouksen ruumiin muodostamiseksi. Tämä ei ole puhetta. Kun puhumme kirouksen ruumiista, puhumme todellisuudesta, sillä kirous on alkuaine. Sen vartalo koostuu tietyistä pahoista, ja nämä muodostetaan alkuaineen avulla muotoon ja järjestetään kirouksen sanojen avulla, jos ne lausutaan jollain edellä mainituista kahdesta henkilöryhmästä, eli , ne, joilla on valta luonnollisesti, ja ne, joille pahantekijä on antanut sen väärin heitä tai kolmatta henkilöä.

Elementaali, joka on luotu kirouksen muotoon, kestää kunnes kirous täyttyy, ja sen elämä on tällä tavalla uupunut. Kiroaja voi saada äkillisen inspiraation tehdä kirous, ja sitten kirouksen sanat näyttävät virtaavan luonnollisesti ja usein rytmisesti hänen suunsa läpi. Ihmiset eivät voi kirota haluamallaan tavalla. Ilkeät, ilkeät, vihamieliset ihmiset eivät voi kirota mielensä mukaan. He voivat käyttää sanoja, jotka kuulostavat kiroukselta, mutta niillä ei ole voimaa luoda alkuaineita. Alkuaineen luominen, mikä on todellinen kirous, on mahdollista, jos mainitut ehdot ovat yhtäpitäviä.

Vaikka melkein jokainen ihminen on toisaalta tehnyt tarpeeksi kirouksen kehon tarjoamiseksi, silti on mahdotonta luoda alkuainetta, jos pahantekijän on kunnioitettava tiettyjä hyviä ajatuksia ja tekoja, jotka ovat riittävän vahvoja estämään alkuaine.

Siunauksia

Kuten kehon materiaalina ja elementtin luomiseksi, josta tulee hänen kirous, sisustetaan kirotun ajatuksilla ja teoilla, joten saattaa henkilö antaa tarpeeksi hyvänlaatuisia ajatuksia ja ystävällisiä tekoja, jotta henkilö, jolla on luonnollinen lahja, siunauksen tai joku siunattavan satunnaisella teolla tehdään välineeksi aikaa, kutsua ja antaa hänelle siunaus.

Siunaus on alkuaine, jonka runko koostuu siunatun henkilön aiemmista ajatuksista ja teoista. Alkuaine voidaan luoda, kun sopiva tilaisuus syntyy, kuten vanhempien lähdettäessä tai kuollessaan, matkalle alkaessa tai uran alkaessa. Ihmiset, jotka itse ovat vaikeuksissa, surkeita tai valitettavia, ja etenkin vanhukset, voivat kutsua tehokkaan siunauksen henkilölle, joka on yrittänyt epäitsekkäästi tehdä jotain hyvää.

Mainittujen kahden henkilöryhmän lisäksi niitä, joilla on luonnollisia siunauksen tai kirouksen lahjoja, ja niitä, joille kohtalo tekee sopivan välineen kirotuksen kiristämiseen tai hänelle siunauksen antamiseksi, on luokka henkilöitä, joilla on yleisesti tuntemattomien lakien tunteminen ja jotka voivat siten kirouksen avulla kiinnittää yhteen tai useampaan pahoihin luontohaamuihin ihmisen ja hävittää siten kirotun elämän tai kuka voi kiinnittää ihmiseen hyvän alkuaineen ja joten anna hänelle suojelusenkeli, joka suojaa vaaran aikana tai auttaa häntä yrityksissä. Mutta kaikissa tapauksissa se, mitä tehdään, on tehtävä karman lain mukaisesti, eikä sitä voida koskaan tehdä sitä vastaan.

(Jatkuu)